Tarton yliopisto

Tarton yliopistolla on paljon siteitä Suomeen. Omakielisen yliopiston perustamisessa suomalaisilla professoreilla oli merkittävä rooli vuonna 1919. Virossa oli omakielistä opetusta niukasti, joten vironkielisiä oppineitakaan ei ollut paljon. Suomi oli lähellä ja kielellisesti lähinnä. Suomesta kutsutut alkoivatkin varsin nopeasti pitää luentoja viroksi. Suomalaisia Tarton omakielisen yliopiston tienraivaajia olivat mm. Lauri Kettunen, Arno Cederberg J.G.Granö, Ilmari Manninen ja Aarne Tallgren. 

Nyttemmin yli 30 suomalaista tieteentekijää on kutsuttu Tarton yliopiston kunniatohtoreiksi, heidän mukanaan myös vuodesta 2020 Tampere-Tartto-Seuran sihteerinä toiminut Salme Näsi. 

Tarton korkeakouluyhteisö on vetänyt puoleensa suomalaisia opiskelijoita koko uudelleenitsenäistyneen Viron ajan. Maaülikooli on kouluttanut huomattavan määrän suomalaisia eläinlääkäreitä ja Tarton yliopiston lääketieteellistä tiedekuntaa puolestaan on nimitetty leikillisesti Suomen kuudenneksi lääketieteen tiedekunnaksi.

Tässä lisätietoa suomalaisista opiskelijajärjestöistä Tartossa:

Fraternitas Fennica - suomalainen osakunta Tartossa 

Tarton suomalaiset lääketieteen opiskelijat - Taslo ry

Suomalaiset eläinlääketieteen opiskelijat Tartossa - Suolet ry. 

Lue lisää suomalaisista Viron rakentajista Viron 100 -juhlavuodeksi valmistuneesta Suomen suurlähetystön koostamasta Estofilia-galleriasta. Sadan sillanrakentajan joukossa on pidemmät esittelyt seuraavista suomalaisista Tarton oppineista:  Lauri Kettunen, A.R. Cederberg, J.G.Granö, Ilmari Manninen, Lauri Posti, A.M. Tallgren. Aivan ensimmäinen suomalaisprofessori, Michael Savonius, saapui Tarton yliopistoon jo heti kun se perustettiin 1632. 

Suuri joukko Tarton suomalaisoppineita on saanut viimeisen leposijansa Helsingin Hietaniemen hautausmaalta. Matkalla Tarttoon voi joskus piipahtaa myös sen kautta, tämän jutun johdattamana.